
Työelämän muuttuessa yhä hektisemmäksi ja vaativammaksi, tunnejohtamisen merkitys korostuu entisestään. Kolmen vinkin podcastissa vieraillut Pia-Christina Roth avaa näkökulmia siihen, miksi tunneälykäs johtaminen on avainasemassa nykypäivän organisaatioissa.
Jokaisella meistä on viisi perustunnetarvetta: psykologinen turvallisuus, arvostetuksi tuleminen, yhteenkuuluvuus, vaikuttavuus ja reiluus. Nämä tarpeet ohjaavat käyttäytymistämme niin työelämässä kuin sen ulkopuolellakin. Jos näitä perustarpeita ei huomioida työyhteisössä, seuraukset voivat olla vakavia - pahimmillaan ne johtavat työuupumukseen ja fyysisiin oireisiin, jopa sairastumisiin.
Esihenkilö on avainroolissa
Esihenkilöillä on merkittävä rooli tunneilmaston luomisessa. Heidän esimerkkinsä ja toimintansa määrittävät pitkälti sen, miten avoimesti ja turvallisesti työyhteisössä voidaan kommunikoida. Roth painottaa, että keskustelukulttuuri ja avoimuus ovat avainasemassa - jos tietoa ei ole, tilalle tulee helposti luuloja ja väärinkäsityksiä.
Vahvuuksien johtaminen on toinen keskeinen elementti tunneälykkäässä johtamisessa. Kun vahvuuksia huomioidaan ja tuetaan, ihmiset kokevat arvostusta ja turvallisuutta. Tämä puolestaan sitouttaa työntekijöitä organisaatioon ja saa heidät kokemaan omistajuutta sen menestyksestä. Roth korostaa, että vahvuuksien tunnistamisessa auttaa mm. kokeilukulttuuri - kun ihmisille annetaan mahdollisuus kokeilla erilaisia tehtäviä ja työtapoja, he löytävät usein paikan, jossa voivat kukoistaa ja hyödyttää organisaatiota parhaalla mahdollisella tavalla.
Kolmantena keskeisenä teemana Roth nostaa esiin ns. filtterit eli suodattimet, joiden läpi tulkitsemme maailmaa. Nämä filtterit kumpuavat historiastamme, uskomuksistamme ja kokemuksistamme. Työyhteisössä on tärkeää tiedostaa näiden filttereiden olemassaolo ja pyrkiä kohtaamaan ihmiset ilman ennakko-oletuksia.
Työminä, toiveminä vai luontainen minä?
Roth muistuttaa myös työminän, toiveminän ja luontaisen minän tasapainosta. Parhaimmillaan nämä kaikki minät ovat linjassa keskenään, jolloin työ tuntuu luontevalta ja energisoivalta. Jos taas joudumme jatkuvasti ylläpitämään roolia, joka ei vastaa todellista minäämme, se kuluttaa voimavaroja ja voi johtaa työpahoinvointiin.
Lopuksi Roth kehottaa kiinnittämään huomiota pieniin asioihin - hymyihin käytävillä, tervehtimiseen ja toisten huomioimiseen. Nämä ovat parhaita mittareita työyhteisön hyvinvoinnin arvioimisessa. Kun työyhteisössä vallitsee arvostava ja avoin ilmapiiri, se näkyy päivittäisissä kohtaamisissa ja ihmisten tavassa olla vuorovaikutuksessa keskenään.
Tunnejohtaminen ei ole pehmoilua vaan keskeinen menestystekijä nykyajan työelämässä. Se vaatii esihenkilöiltä tietoisuutta, läsnäoloa ja kykyä kohdata ihmiset aidosti - ja palkitsee moninkertaisesti niin yksilöiden kuin koko organisaation tasolla paitsi henkisesti, myös taloudellisesti.
Comments